torstai 19. joulukuuta 2013

Tamoran Karl-Erik Michelsen pohti tulevaisuuden työtä Jouluchillailussa



Kalle Michelsen

Tulevaisuuden työ on omaa asiantuntijuutta ja verkottumista

Palkkatyön osuus tulee pienenemään yhä enemmän. Ihmisten ansioiden täytyy siis tulla yrittämisen luontoisista töistä. Ensin tuotteistamaan oma työ ja sen jälkeen myymään sitä. Tuotteistetaan ja myydään omaa asiantuntijuutta. Verkottuvassa työmaailmassa, jossa olet yksi osa isompaa kuviota, tuot mukaan pieniä palasia omaa osaamistasi. Yrittäjyys, jossa teet koko kuvion itse on menneisyyttä. Kyse on enemmän verkottumisesta. Jatkuva osaamisen kehittäminen on kaiken A ja O. Organisaatiot joutuu itse uudistumaan. Samoin talon omat osaajat. Yritykset käyttävät verkostoa hyväksi. Joku tekee pienen palikan toisaalla, joku toinen muualla. On kannettava vastuu oman osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Pitkään on ollut niin, että yhteiskunta kasvattaa ja antaa osaamisen. Nyt pitää omaehtoisesti pystyä varmistamaan ja hoitamaan oman osaamisen kehittyminen ja varmistamaan.

Jos palkkatyö pienenee ja yrittäjäluontoinen työ kehittyy, niin miten meidän järjestelmä toimii ja mahdollistaa sen, että työ on taloudellisesti järkevää? Nyt pitää perustaa yritys tai toiminimi. On sivuverokorttia sun muuta. Byrokratia ja lainsäädäntö hankaloittaa tekemistä. Työhön on vaikea ryhtyä. Hyvinvointivaltion olisi uudistuttava jotta se mahdollistaisi yrittäjäluontoisen työn. Meidän pitäisi uudistaa järjestelmää. Nyt se hidastaa ja haittaa, vaikka sen olisi oltava kannustava. Hallinnollisten innovaatioiden tarve on järkyttävän suuri. Työpanosta ja osaamista voi myydä myös muualle ja muille yrityksille, joka tuo lisää asiakkuuksia omalle yritykselle. Samalla luodaan verkostoja. Tätä kautta löytyy myös tuottavuus.

Harmaaseen talouteen uppoaa rahaa. Järjestelmä pystyy syyllistämään ihmisiä tästä. Sama kuin yritys haukkuisi asiakkaita, että miksi ette maksa meidän järjettömiä hintoja. Pitäisikö meidän katsoa järjestelmäämme? Me olemme tässä kuitenkin asiakkaita. Systeemi on rankaiseva. Nyt on keksittävä keinoja välttää kaikkea mahdollista. Olisiko järjestelmän mietittävä mikä tässä on vikana?

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Metsäpolun asukkaat joulutunnelmissa

12.12.2013 
Lähdimme neljän asukkaan kanssa jouluostoksille Karismaan tilataksilla.
Kävimme kauppakeskuksessa ravintolassa syömässä.

Kauppakeskuksessa oli paljon ihmeteltävää kuinka yhden katon alla voi paljon erilaisia kauppoja.

Onnistuneen reissun takasi runsaat ostokset. Löytyi joululahjoja lapsille ja lapsenlapsille toki myös itsellekin jotain pientä tuli kaikkien hankittua.


 Metsäpolun joulukalenteri
Metsäpolun seinällä ilahduttaa asukkaita joulukalenteri. Jokapäivä jokainen saa vuorollaan avata kalenterin.
Kalenterista on koottu runot seinälle. Toki suklaatakin kalenterin pusseista on löytynyt.


Kiitos ahkeralle Riikalle hienojen runojen kokoamisesta joulukalenteriin!
 Yövuorossa voi tehdä kaikenlaista pientä kivaa yllätystä asukkaille.

Pitkien päivien satoa

18.10 - 27.10

Mitäpä sitä saisi aikaan, jos olisi koko päivä aikaa tehdä jotain???
Vaikkapa tälläistä koko solun voimin --->

Tästä se sitten lähti, porukalla kasattiin ainekset repusta ja kaapista. Lyötiin tarvikkeet  pöytään ja päästiin homman alkuun. Kyse on siis taikataikinasta, tuttavallisemmin suolataikina.



Naisilta sujui taikinan kauliminen ja erilaisia muotteja löytyi jokaisen mieleen

Valmiit muotit kun oli rei'itetty, ne kasattiin kuumennettavaksi reiluun sataan asteeseen. Uunivastaavien kanssa opeteltiin uunin käyttöä ja edelleen hoitaja oli vain varjona taustalla.
Tällä välin sovittiin päiväkahvin vaihtamisesta ehtaan "mummokaakaoon". Kaakaon valmistuksesta vastasivat solun miehet. Hoitajan osuus oli raakakaakaon hakeminen keittiöltä ja olla taustatukena, sekä tarjoilijana sillä kaakao nautittiin pöydän sijaan sohvatuoleilla telkkarin ääressä. Suuret Kiitokset Keittiön naisille kaakaosta!!!




Vesiväreillä maalailtiin valmiit "piparit", Jokainen osallistui vähintään yhden puolen maalauksella.

Valmis tuotos ripustettiin solun kattoon. Solmujen tekoon tarvittiin sitten hoitajien panos, Kuntola ja Juha kiittää työkaveri Annea 
 Edelleenkin mobiili tuottaa tekijöilleen iloa roikkuessaan solun katosta. Koskaan emme olisi saaneet tehtyä kyseistä tuotosta, ilman pitkänpäivän tuomaa mahdollisuutta.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Linnunlaulun ja Timontalon asukkaiden yhteinen itsenäisyyspäiväjuhla




5.12.2013
Palvelukeskus Linnunlauluun kokoontui 90 juhlijaa juhla-asuissaan.
Paikalla oli Linnunlaulun ja Timontalon asukkaita sekä hoitajia.



Hoitajista Timontalon Juha ja Linnunlaulun Nina toivottivat jokaisen juhlavieraan tervetulleeksi juhlaan.

Juhlapuheen piti Ilkka Ojaila sotaveteraanien ja rintamaveteraanien puolesta. Lauluesityksiä esittivät Lahden rintamaveteraaniyhdistyksen kuoro Jermut. Lauloimme lisäksi yhdessä Oi maamme Suomi, Onkos tullut kesä sekä Maa on niin kaunis. Päivätoiminnasta Pirjo ja Seija lausuivat meille runoja Suomesta.

Jermut

Juhlan päätteeksi joimme juhlakahvit porkkanakakku palan kera.


Juhlan tunnelma oli lämmin ja viihtyisä.
 Naurua, puheen sorinaa, laulua ja muutamat kyyneleet silmäkulmissa lauluesityksiä kuunnellessa.


Hyvää Itsenäisyyspäivää!



maanantai 18. marraskuuta 2013

Nastolan kotisairaalapilotointi

Minulla on ilo ilmoittaa, että Nastolan kotisairaalan pilotointi on nähnyt tänään 18.11.2013 klo 8.50 päivän valon. Ensimmäisen asiakkaamme tokaisu "vai ettei vanhuksista muka pidetä huolta" on minusta tyhjentävä ilmaisu, kuinka kotisairaalan toiminta otettiin vastaan.

Terveisin
Väsynyt, mutta onnellinen kotisairaalan äiti Leena

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Syksyn väistyessä kuljemme kohti talven- ja Joulun odotusta


Syksyllä siirrytään sisähommiin, tehdään taidetta ja leivotaan pullaa.




VANHUSTENVIIKKO OLI TOIMINTAA TÄYNNÄ


Oli musiikkia orkesterin muodossa. Pienten päiväkotilaisten iloista laulua ja asukkaiden onnellista hymyä, kuunnellessa esitystä.

 
Vastavuoroisesti mekin kävimme uudessa päiväkodissa. Vanhainkodin bändi komppaa lasten musiikki esitystä.  

Loppuviikosta pistettiin jalalla koreasti. Katseltiin ensin kuinka ammattitanssijat liitävät parketilla, ja sitten mentiin itse parketille.



Tyypillinen ”miehenilme” kun saa nuoren tytön mukaan parketille,sanoo allekirjoittanut joka sai toistuvasti pakit.

Pyhäinmiestenpäivänä heitimme lopullisesti syksylle jäähyväiset. Upeasti tarjotun lounaan muodossa nautittiin syksyn herkkuja. Iltapäivällä lähdimme hautausmaalle viemään kynttilän,muistaen pois nukkuneita läheisiämme.
 




Lähdemme kohti Joulua ja sen odotusta. Rakenteella oleva ”Väinönpaja” on lähtenyt käyntiin nimikyltin teolla. Se miten miehet ovat ottaneet toiminnan vastaan on ollut yllätys. Niin innostunutta sakkia en ole vanhainkodilla oman työurani aikana nähnyt. Miehet sahaa, irrottivat nauloja vanhasta laudasta, ja niin innoissaan tekivät hommia. Allekirjoittanut on myös itse niin täpinöissään Väinönpajasta. Kuvissa valmistuu ensimmäinen linnunpönttö.



T. Irmeli